Trauma-

informoitu

työote

Olen ilokseni saanut kliinisen vastaanottotyön ohella olla mukana edistämässä laajemman ymmärryksen kasvamista suomalaisessa terveydenhuollossa. Kuka pelkää hammaslääkäriä? – Haavoitettujen kokemukset terveydenhuollossa on sekä ammattilaisille että palvelunkäyttäjille suunnattu tietokirja, jonka toisena kirjoittajana olen toiminut yhdessä HLL, terapeutti Kati Sarvelan kanssa. Kirja käsittelee laajasti traumaattisten kokemusten ilmenemistä ja vaikutuksia terveydenhuollossa sekä sitä, miten niin sanottua traumainformoitua lähestymistapaa voidaan soveltaa niiden kanssa työskenneltäessä. Traumoja ja toipumista käsitellään kirjassa paitsi yksilötasolla, myös laajemmalla yhteisöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla.

Olen myös toisena kouluttajana Suomen ensimmäisessä suun terveydenhuoltoon suunnatussa traumainformoidun työotteen koulutuksessa. Kolme moduulia sisältävä verkkokoulutus on saatavilla täällä. Koulutuksen hinta on 49€ (sis. alv).

Lisäksi olen toisena kouluttajana laajemmassa, viisi moduulia sisältävässä webinaarikoulutuksessa, joka käsittelee traumainformoidun työotteen hyödyntämistä terveydenhuollon toimintaympäristöissä laajemmin. Koulutus perustuu mukaillen Kuka pelkää hammaslääkäriä -teokseen ja sen voi ostaa kokonaisuutena tai moduuli kerrallaan; moduulikohtainen hinta on 49€ (sis. alv), kaikki moduulit yhdessä ostettuna 189€ (sis. alv). Koulutuksen löytää täältä.

Jos traumainformoitu lähestymistapa kiinnostaa, alta voi lukea lisätietoa.

Mikä ihmeen traumainformoitu työote?

Eletyn elämän raskaat kokemukset jättävät jälkensä jokaiseen meistä. Joskus haavoitumme elämän myrskyissä niin syvästi, että kokemukset vaikuttavat meihin vielä vuosien päästä. Sitä tarkoittaa traumatisoituminen: menneiden kokemustemme tunkeutumista nykypäivään tavalla, joka muodossa tai toisessa aiheuttaa meille haittaa.

Trauma on vahva sana, ja monet ajattelevat sen viittaavan ainoastaan vakaviin yksittäisiin tapahtumiin, kuten onnettomuuksiin tai väkivallan uhriksi joutumiseen. Nykytiedon valossa kuitenkin myös lievempi mutta luonteeltaan jatkuva tai toistuva kaltoinkohtelu voi johtaa traumatisoitumiseen. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos lapsi kokee jäävänsä ilman vanhemman rakkautta ja emotionaalista tukea. Traumatisoitumista ei määrittele mikään ulkoinen tapahtuma itsessään, vaan oleellista on henkilön kokemus tilanteestaan ja se, ylittyykö hänen senhetkinen sietokykynsä. Se, mikä ei juuri hetkauta yhtä, voi olla syvästi traumatisoivaa toiselle.

Moderni tiede osoittaa kiistattomasti, että lapsuudenaikaisilla haitallisilla kokemuksilla (ACE, adverse childhood experience) on mittavat vaikutukset sekä mielen että kehon terveyteen. On helppoa ajatella, että tämä vaikutus välittyy terveyskäyttäytymisen kautta: traumoista kärsivä ihminen hakee lohtua päihteistä, huonosta ravinnosta, tupakoinnista ja niin edelleen. Tieteen valossa näyttää kuitenkin siltä, että vain noin puolet ACE-kokemusten terveysvaikutuksista liittyy elintapoihin. Traumaattiset kokemukset voivat itsenäisesti kytkeä päälle kroonisen stressitilan eli aiheuttaa ns. toksista stressiä, joka vuosikausia jatkuessaan voi alkaa ilmetä vakavinakin kehollisina sairauksina.

Traumainformoidulla työotteella tarkoitetaan uudenlaista ihmistyön tekemisen tapaa, jossa otetaan huomioon raskaiden elämänkokemusten ihmiseen jättämät jäljet ja painolastit. Esimerkiksi traumainformoitua työotetta soveltava hammaslääkäri suhtautuu jokaiseen potilaaseen yksilöllisesti tämän sisäistä kokemusta kunnioittaen ja pyrkii tekemään työnsä siten, ettei traumaattisten kokemusten aiheuttama toksinen stressi pääse vaikuttamaan hoidon toteuttamiseen. Parhaassa tapauksessa traumainformoitu hammaslääkärikin voi pystyä tukemaan potilaan itsetuntemuksen kehittymistä siinä määrin, että potilas voi vapautua menneisyytensä kahleista. Hammashoidossa työskennellään poikkeuksellisen herkällä ja intiimillä alueella, ja siksi tarve traumasensitiiviselle kohtaamiselle on erityisen suuri. Traumainformoidun työotteen tarkoitus ei ole sukeltaa traumoihin ja velloa niissä, vaan päinvastoin palauttaa kykymme elää nykyhetkeä ilman menneisyyden liiallista vaikutusta.

Traumainformoidun liikkeen ytimessä on visio paremmasta tulevaisuudesta: ennen pitkää kaikki ihmistyötä tekevät henkilöt tulisi kouluttaa ymmärtämään syvällisesti traumatisoitumisen vaikutuksia ja huomioimaan ne työssään kaikilla tasoilla. Traumainformoitu ihmistyö vaatii paljon myös tekijältään. Ammattilaisen itsetuntemustaitojen on oltava niin korkealla tasolla, etteivät hänen oman elämänsä taakat pääse vaikuttamaan kohtaamistyöhön. Omista taakoistaan selvinnyt ammattilainen voi vuorostaan auttaa asiakkaitaan tai potilaitaan selviämään omistaan, ja näin syntyy positiivinen kehä, joka laajetessaan luo kipeästi kaivattua tasapainoa koko yhteiskuntaan. Käänteisesti ajateltuna taas omia taakkojaan eteenpäin siirtävä ammattilainen saattaa tulla aiheuttaneeksi ympärilleen oikean traumatisoitumisen ketjureaktion.

Traumainformoitu työote edustaa muutosta terveydenhuollon ja lääketieteen paradigmassa eli ajattelutavassa. Siinä missä perinteinen terveysajattelu kiteytyy kysymykseen “Mikä ihmisessä on vikana?”, traumainformoitu lähestymistapa kysyy “Mitä ihmiselle on tapahtunut?” ja jatkaa lisäksi vielä “Mitä minulle itselleni on tapahtunut?”. Traumainformoidussa työotteessa on kyse siirtymisestä laajempaan ihmiskuvaan; sellaiseen, joka kehollisten ja mitattavien seikkojen ohella huomioi tärkeänä myös potilaan sisäisen kokemuksen ja ulottaa tarkastelun potilaan elämäntarinaan ja elinympäristöön. Ihmiselämän monimutkaisen kokonaisuuden tarkasteleminen vain yhdestä näkökulmasta on väkivaltaa, joka pahimmillaan sairastuttaa potilaat siellä, mistä he tulevat hakemaan apua.