Ennen oikomishoitoa tehdään hammastarkastus ja otetaan tarvittavat röntgenkuvat. Näiden perusteella hoidetaan mahdolliset perushoidolliset ongelmat. Hampaiden täytyy olla hyvässä kunnossa ja esimerkiksi hampaiden reikiintymisen hallinnassa, jotta oikomishoitoon voidaan edetä.

Kun suun tilanne on yleisesti kunnossa, otetaan hampaistosta digitaalinen jäljennös eli “skannaus” sekä valokuvat, joiden perusteella luodaan ClinCheck-hoitosuunnitelma. Tämä suunnitelma on kolmiulotteinen mallinnus hoidon kulusta, ja potilas saa suunnitelman nähtäväkseen ennen virallista hoitoon lähtemistä. Suunnitelman tekemisessä menee 1-2 viikkoa. Tässä vaiheessa suunnitelmaan on tarvittaessa vielä helppo tehdä muokkauksia.

Kun potilas hyväksyy hoitosuunnitelman, oikomiskalvot tilataan. Useimmiten varsinainen hoito päästään aloittamaan n. kolmen viikon kuluttua skannauskäynnistä. Tyypillinen hoito sisältää ensimmäisessä vaiheessa 12-26 kalvoa; jokainen kalvo edustaa yhtä hoitosuunnitelman vaihetta. Kalvoja käytetään tilanteesta riippuen 1-2 viikkoa kutakin, ja jokainen kalvo vie hampaita askeleen kohti haluttua lopputulosta. Hoidon aluksi hampaiden pintaan rakennetaan tavallisesta paikkausmuovista hampaan väriset “otepinnat” (engl. attachments), joiden tehtävä on pitää kalvot oikealla paikallaan ja suunnata voimat oikein hampaisiin. Kiinnikkeet poistetaan hoidon päätteeksi. Lisäksi alussa on usein tarpeen tehdä hammasväleihin pienenpieniä hiontoja, jotta hampaat mahtuvat tekemään halutut liikkeensä. Vaikka hionnoissa menetetään hiukan tervettä hammaskudosta, oikomishoidosta saatavat hyödyt ovat useimmiten paljon suuremmat kuin hiontojen aiheuttamat haitat.

Kalvoja pidetään suussa 20-22 tuntia vuorokaudessa, eli ne poistetaan ainoastaan syödessä. Suurin osa hoidosta tapahtuu arjessa yksinkertaisesti kalvoja käyttämällä, ja potilaan tarvitsee käydä vastaanotolla vain 4-8 viikon välein kontrolleissa, joissa tarkistetaan hoidon oikea eteneminen ja tehdään tarvittaessa pieniä korjaustoimenpiteitä. Invisalign-hoito ei tietenkään estä normaalia elämää: jos illanvieton tai muun erityistapauksen vuoksi kalvojen käyttöaika jää alle mainitun 20 tunnin, asian voi kompensoida käyttämällä kalvoja hiukan sovittua pidempään, esimerkiksi lisäämällä viikon käyttöaikaan yhden päivän.

Kun potilas pääsee ensimmäisen kalvosetin loppuun, arvioidaan lopputulos ja tehdään sen perusteella päätös hoidon lopettamisesta tai jatkamisesta. Kaikkiin Invisalign-hoitoihin kuuluu mahdollisuus tilata ensimmäisen kalvosarjan jälkeen viimeistelykalvoja, joten jos hampaistoon jää vielä pieniä asentovirheitä, ne korjataan jatkamalla hoitoa muutamalla viikolla tai kuukaudella. Lisäkalvojen tilaamisesta tulee kustannuksia ainoastaan 15 euron toimitusmaksun verran.

Koska potilaiden tilanteet ovat yksilöllisiä, hoitojen hinnat vaihtelevat suuresti. Invisalign-hoidot on järjestelty vaativuusluokkien mukaan. Ne hoidot, joita itse teen, asettuvat tyypillisimmin kokonaiskustannuksiltaan 3000-5300€ välille, riippuen hoidon vaativuudesta ja siitä, oiotaanko molemmat leuat vai vain toinen. Maksuttomalla konsultaatiokäynnillä saat tarkan kustannusarvion ja hoitoehdotuksen.

Hoidon kesto riippuu hyvin paljon potilaan yksilöllisestä tilanteesta. Tyypillisimmin hoitamani tapaukset asettuvat kestoltaan jonnekin viiden ja kahdentoista kuukauden välille. Vaativammat tapaukset saattavat viedä yli vuoden ja erikoishammaslääkäritasoiset parikin vuotta. Kestoa ei täysin tarkasti voi tietää etukäteen, sillä siihen vaikuttaa se, tarvitaanko ensimmäisen kalvosarjan jälkeen vielä viimeistelykalvoja. Siksi suosittelen aina varautumaan henkisesti pidempään hoitoon: tällöin nopeasti valmistuva hoitotulos on iloinen yllätys. Hoitosi arvioidusta kestosta saat lisätietoa konsultaatiokäynnillä.

Hampaiden pinnoilla oleviin otepintoihin ja kalvoihin tottuminen vie useimmiten muutaman päivän tai viikon. Lähes kaikki kokevat hoidon jo muutaman viikon päästä jokseenkin vaivattomaksi. On normaalia, että hampaat tulevat kipeiksi tai aroiksi etenkin alussa ja vähemmissä määrin myös myöhemmin aina uusien kalvojen vaihtamisen jälkeen. Pieni osa potilaista tarvitsee särkylääkettä hoidon aluksi, suurin osa pärjää ilman. Myös hampaiden lisääntynyt liikkuvuus on normaalia ja palautuu, kun hampaiden kiinnityskudokset palautuvat normaaleiksi hoitoa seuraavien kuukausien aikana. Hoidon mittaan purenta saattaa tuntua erilaiselta eri vaiheissa, ja tästäkään ei tarvitse huolestua; purennan tasapainoisuus varmistetaan viimeistään hoidon lopuksi.

Oikomiskalvot harjataan hammasharjalla huolellisesti vähintään kaksi kertaa päivässä saippualla, hammastahnalla tai tiskiaineella. Invisalignin suositus on harjata kalvot jokaisen ruokailun jälkeen, mutta käytännön elämän kannalta tämä on usein mahdotonta tai hyvin epäkäytännöllistä. Siksi suosittelen kalvojen huolellista harjausta aamulla ja illalla ja päivän mittaan aterioiden jälkeen vähintään kalvojen huuhtelua ja suun purskuttelua. Myös hampaat tulee harjata vähintään aamulla ja illalla ja hammasvälit puhdistaa langalla tai muulla sinulle parhaiten sopivalla välineellä. Kalvo-oikominen kohottaa hiukan riskiä esimerkiksi hampaiden reikiintymiselle, joten suuhygieniasta huolehtiminen on oikomisen aikana erityisen tärkeää.

Jos kalvo hukkuu tai menee jostain syystä käyttökelvottomaksi, kannattaa olla yhteydessä hammaslääkäriisi. Tilanteesta riippuen voidaan joko siirtyä seuraavaan kalvoon tai tilata korvaava kalvo. Jälkimmäisestä vaihtoehdosta tulee 50-100€ lisää kustannuksia, koska Invisalignin laboratorio veloittaa uuden kalvon valmistuksesta ja toimituksesta. Usein yksittäinen hukkunut tai rikkoutunut kalvo pystytään ohittamaan siirtymällä seuraavaan kalvoon, mutta tällöin seuraavan kalvon käyttöaikaa täytyy pidentää ja tilannetta seurata tarkemmin.

Hampailla on taipumus liikkua hiljalleen leukaluussa. Oikomishoidon jälkeen hampaat pyrkivät takaisin siihen suuntaan, jossa ne olivat ennen oikomista. Jotta hienoa hoitotulosta ei menetetä, hampaat täytyy lukita uusille paikoilleen. Tähän voidaan käyttää retentiokalvoja tai -lankoja. Retentiokalvot ovat varsinaisten oikomiskalvojen tapaiset kalvot, joita pidetään muutaman kuukauden ajan hoidon jälkeen kokopäiväisesti aivan kuten oikomiskalvojakin, ja tämän jälkeen jatkossa öisin. Retentiolangat taas liimataan kiinteästi etuhampaiden takapinnoille pitämään hampaita kiinni toisissaan ja estämään näin niiden liikkuminen. Useimmissa tapauksissa retentiokalvot ovat suositeltavampi vaihtoehto. Joissain tapauksissa tarvitaan tuplaretentio, eli retentiolangat ja niiden päälle ainakin aluksi myös kalvot.

Koska hampaiden taipumus liikkua on elinikäinen, potilaan täytyy oikomishoidon jälkeen sitoutua vuosikymmenten ylläpitohoitoon. Karkeasti voi sanoa niin, että riski hampaiden liikkumiselle alkaa välittömästi ylläpidosta luovuttaessa. Tämän huomaa hyvin siitä, että hoitamistani potilaista melko suurella osalla hampaat on jo kertaalleen nuorena oiottu, mutta jos retentiosta on luovuttu esimerkiksi 30 vuoden iässä, neljänkympin kohdalla etualueet ovat saattaneet ahtautua uudelleen. Jos ajatus elinikäisestä ylläpitohoidosta hirvittää, kannattaa harkita tarkkaan, onko oikomishoito sinua varten.